Valmiina kasvuun

Äänitemyynnin kokonaisarvo on viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes puolittunut toimialan läpikäymän digitalisoitumisen myötä. Ääniteala koki muutoksen sisältöaloista ensimmäisenä.

Muutos oli monelta osin varsin kivulias, kuten tämän kokoluokan muutokset tuppaavat olemaan. Nyt ollaan kuitenkin vihdoin tilanteessa, jossa alalla ja sen kumppaneilla on tarjota kuluttajille lukuisia helppokäyttöisiä, laadukkaita, hinta-laatusuhteeltaan erinomaisia palveluita, joiden käyttäjätyytyväisyys on huippuluokkaa.

Musiikin ystävillä ovat asiat paremmin kuin koskaan aiemmin. Musiikin suoratoistopalveluista löytyy parhaimmillaan yli 40 miljoonaa kappaletta, joita voi kuunnella melkein millä tahansa nettiyhteydellä varustetulla laitteella Lisäksi markkinoilla on tarjolla edelleen fyysiset ääniteformaatit, kuten CD ja pienimuotoisen paluun tehnyt vinyyli.

Vaikka äänitemyynti ei muodosta musiikkimarkkinoiden taloudellisesti suurinta aluetta, niin äänite muodostaa sen perustan, jonka ympärille muu tulonmuodostus rakentuu. Ilman äänitettä ei ole radiosoittoa tai muuta mediakäyttöä ja sieltä saatavia tekijänoikeustuloja, ilman äänitettä ei myöskään ole ammattimaisesti toimivia livemarkkinoita. Kaupallisilla markkinoilla artistin olemassaolo käytännössä alkaa äänitteen julkaisusta. Äänitemarkkinoiden hyvinvointi on siksi elintärkeää koko musiikin ekosysteemille.

Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että äänitemyynnin tulevaisuus on suoratoistossa eli striimauksessa, eli Spotifyn, Deezerin, Apple Musicin, Google Playn jne. tapaisissa palveluissa. Muut Pohjoismaat ovat meitä tässä kehityksessä edellä, sillä esim. Ruotsissa ja Norjassa musiikkimarkkina on liki 90 prosenttisesti digitalisoitunut nimenomaan suoratoistopalvelujen yleistymisen ansiosta. Tämä tarkoittaa alan taloudelle sitä, että esim. Ruotsissa äänitemyynnin arvo on pitkän laskukauden jälkeen noussut takaisin kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Mikä puolestaan merkitsee lisää rahaa niin musiikkiyhtiöille, artisteille kuin tekijöillekin.

Suomi on Ruotsia ja Norjaa jäljessä myös siinä, että esimerkiksi Norjassa noin 80 prosenttia suoratoistopalvelujen asiakkaista käyttää palvelujen maksullista, eli premium-versiota mainosrahoitteisen version sijaan. Tämä on merkittävää siksi, että maksullisista palveluista tuloutuu musiikkialalle moninkertaisesti rahaa mainosrahoitteisiin palveluihin verrattuna.

Vähiten rahaa alalle tulee netin ilmaisista videopalveluista, jotka ovat EU-lainsäädännön puutteita hyödyntämällä jättäneet neuvottelut äänitteiden käyttöoikeuksista kokonaan väliin. Ongelma on iso, sillä nämä palvelut ovat ylivoimaisesti suosituin musiikin kuuntelutapa erityisesti tietyissä ikäryhmissä.

Suomen äänitemarkkinat ovat tällä hetkellä (syyskuu 2015) tilanteessa, jossa noin 70 prosenttia äänitemyynnin arvosta tulee digipalveluista. Valtaosa kuluttajista ei kuitenkaan ole vielä edes kokeillut maksullisia suoratoistopalveluita. 1990–luvun alussa vinyylistä CD-levyyn siirryttäessä oltiin pitkään tilanteessa, jossa CD-soitinten kotitalouspeitto oli alle 50 prosenttia. Nykytilanne on tässä suhteessa erittäin hyvä, sillä käytännössä jokaisella suomalaisella on musiikinkuunteluun- ja kulutukseen sopiva laite (puhelin) aina mukanaan. Äänitemyynnin kasvupotentiaali on siis todella iso.

Kasvupotentiaalin täysipainoinen hyödyntäminen vaatii kuluttajien houkuttelemisen suoratoistopalvelujen maksaviksi asiakkaiksi. Tämä edellyttää palvelujen aktiivisen markkinoinnin lisäksi ymmärryksen lisäämistä palveluiden sisällöstä ja palveluiden maksullisen version eduista maksuttomaan nähden.

EU-lainsäädäntö tulisi saattaa pikimmiten kuntoon niin, että markkinoille saataisiin luotua reilu ja terve kilpailutilanne, jossa eri toimijat neuvottelisivat samalta pohjalta oikeuksista hyödyntää musiikkia. Näiden tavoitteiden saavuttaminen palvelisi laajasti koko musiikkialaa. Isommasta kakusta kun riittäisi kaikille enemmän.

Antti Kotilainen
Antti Kotilainen

Toiminnanjohtaja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry