Mitä luovien alojen menestyminen edellyttää?

Luovat alat muodostavat nykyisin lähes viisi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Kotimaiset tv-ohjelmaformaatit, elokuvat, pelit, kirjallisuus ja musiikki ovat sisältötuotteita, joiden ympärille rakennetaan uusia ansaintamalleja, ja jotka työllistävät tuhansia ihmisiä.

Mutta millaiset edellytykset Suomessa on tällä hetkellä olla luovan sisällön tekijä tai tuottaja? Luovien alojen ammattilaisia on Suomessa arviolta 40 000 henkilöä. Entä mitä esteitä kiinnostavan ja kilpailukykyisen luovan sisällön luomiselle Suomessa on?

Musiikkialan kehityskohteena kilpailukykyinen verotus

Ruotsin musiikkiala on kiinnostava vertailukohde, kun pohditaan menestyksen mahdollistavia tekijöitä. Ruotsin musiikkialan arvo vuonna 2013 oli 848 miljoonaa euroa, josta musiikkiviennin osuus oli 134 miljoonaa euroa. Suomessa vastaavat luvut olivat 391 miljoonaa euroa ja 40,4 miljoonaa euroa. Ruotsin selvitys koskee vain yksityissektoria, minkä mukaan Teosto on määritellyt Suomen vastaavan luvun. Suomen musiikkialan talouden kokonaisarvo oli puolestaan 856,2 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Musikmakarna-koulutusohjelman rehtori Ulla Sjöström toteaa Teostory-lehden haastattelussa (11/2015), että maan menestys musiikkimarkkinoilla johtuu monesta osatekijästä. Yksi on valtion rahoittama musiikkikoulutus. Toiseksi Sjöström nostaa muun muassa Ruotsin nopean digitalisoitumisen ja sen vauhdittaman verkostoitumisen.

Kuten Ruotsissa tai Suomessa, musiikkialan vahvistuminen vaatii ennen kaikkea sellaisen toimintaympäristön rakentamista, joka tukee harrastamista, musiikin tekoa ammatillisesti sekä koko luovan talouden kasvua. Näihin liittyy koulutus-, elinkeino- ja veropoliittisia kysymyksiä.

Musiikkialalla verotus on yksi kehittämistä vaativa alue: alalle tarvitaan yrittäjyyttä ja ammattimaista musiikintekoa tukevaa veroratkaisua.

Suurella osalla suomalaisista ammattimaisista musiikintekijöistä on musiikkiin liittyvää yritystoimintaa. Tekijänoikeuskorvausten verokohtelu estää kuitenkin tällä hetkellä yritystoiminnan mielekkään harjoittamisen, koska Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset ovat verokortilla verotettavaa ansiotuloa, eikä tulouttaminen yritykselle ole mahdollista. Osa menestyvistä musiikintekijöistä onkin siirtänyt toimintansa ulkomaille. Esimerkiksi Ruotsissa tekijänoikeuskorvausten ohjaaminen yhtiölle on mahdollista

Kilpailukykyinen verotus on tärkeä kysymys, sillä se mahdollistaa menestyvien tekijöiden pysymisen suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen asiakkaina, ja heidän teostensa tekijänoikeustuottojen kotiuttamisen (myös verottamisen) Suomeen. Yrittäjyyden tukeminen kannustaisi musiikintekijöitä myös investointeihin, joita he voisivat käyttää toimintansa kasvattamiseen ja monipuolistamiseen.

Verotuksen suhteen luovalla alalla ollaan toiveikkaita – nykyinen hallitus on kirjannut strategiaohjelmaansa tavoitteen epäkohdan korjaamiseksi ja toivottavasti tekijänoikeustulojen tilittäminen yritykselle ns. Ruotsin mallin tavoin onnistuisi Suomessa mahdollisimman pian.

Luovat alat esillä SuomiAreenassa

Luovista aloista keskustellaan SuomiAreenassa 12. heinäkuuta. Suosittelen lämpimästi kaikkia aiheesta kiinnostuneita suuntaamaan siis Poriin ja osallistumaan kanssamme keskusteluun suomalaisen sisällöntuotannon toimintaedellytyksistä ja tulevaisuudesta. Tilaisuuteen voi tutustua Teoston kotisivuilla.

Riikka Railimo
Riikka Railimo

Kirjoittaja on Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n yhteiskuntasuhteiden ja kansainvälisten asioiden päällikkö.

Kuva: Kaisa Huikuri