Luovista aloista kasvua Suomeen ja Eurooppaan

Tekijöiden luovuus on myös yhteiskunnan voimavara

Tänä vuonna Suomessa on seurattu tarkkaavaisesti ensin eduskuntavaaleja ja sen jälkeen pääministeri Sipilän hallituksen työn alkumetrejä. Kulttuurialan näkökulmasta on ollut positiivista, että kulttuuri on nostettu yhdeksi hallituksen kärkihankkeista. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, jää nähtäväksi. Kaikille lienee kuitenkin selvää, että Suomessa ja myös muualla Euroopassa eletään haastavia taloudellisia aikoja, ja kasvun paikkoja on vaikea löytää.

EY:n vuonna 2015 toteuttaman tutkimuksen mukaan taantuman vuosina 2008-2012 luovien alojen työllisyys kasvoi keskimäärin 0,7 % vuodessa, kun samaan aikaan EU:n yleinen työllisyysaste pieneni saman verran. Luovissa aloissa piileekin valtava potentiaali, joka olisi syytä saada kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan käyttöön. Poliittisen päätöksenteon tulee turvata luovan työn tekijöille ja yrittäjille toimintaympäristö, joka kannustaa työhön ja yrittämiseen sekä mahdollistaa niillä elämisen. Sekä kotimaisen että EU-tason sääntelyn tulee varmistaa, että suomalaiset tekijät ja yritykset voivat toimia kotimarkkinoilla samoilla ehdoilla kuin kansainväliset toimijat.

Luovan alan työllistämisvaikutukset ovat Suomessa huomattavan suuret muihin EU-maihin verrattuna. Ainoastaan Ruotsissa ja Tanskassa luovat alat työllistävät enemmän. EY:n tutkimus laskee luovien alojen arvoksi Euroopassa 535,9 miljardia euroa vuodessa – ala työllistää yli seitsemän miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin esimerkiksi metalli- ja terästeollisuus tai elintarviketeollisuus. Erittäin ilahduttavaa on, että ala työllistää erityisesti nuoria, sillä lähes joka viides alalla työskentelevä on 19-25-vuotias. Tämä on iloinen uutinen, sillä nuorisotyöttömyys on Euroopan laajuisesti alati kasvava ilmiö.

Luovien alojen taloudellinen menestys perustuu tekijänoikeuteen, ja laadukkaat palvelut vaativat ammattimaisia sisältöjä. Niitä ei puolestaan synny ilman korvausta tehdystä työstä. Huipputuote vaatii ammattilaisen, jonka työstä maksetaan palkka. On ehdottoman tärkeää, että myös luovan alan alkutuottajat – kirjailijat, muusikot, taiteilijat, kääntäjät, säveltäjät, toimittajat, käsikirjoittajat – pysyvät mukana arvoketjussa. Tekijät on nähtävä kiinteänä osana yhteiskuntaa. Heidän luovuutensa on myös yhteiskunnan voimavara.

Luovan alan kukoistus edellyttää monia asioita, ennen kaikkea kannustavaa lainsäädäntöä sekä reiluja pelisääntöjä. Lisää kasvua saadaan turvaamalla taiteilijoille ja muille sisällöntuottajille asianmukainen korvaus tehdystä työstä. Sato ei kasva kuivassa maassa.

Anne Salomaa
Anne Salomaa

Kirjoittaja on Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston toiminnanjohtaja. Salomaa toimii myös Luovan työn tekijät ja yrittäjät – LYHTY projektin puheenjohtajana vuonna 2015.

Kuva: Sanasto/Eero Kokko