Livemusiikin vienti vetää

Teosto julkisti heinäkuussa tiedot kotimaan elävän musiikin tapahtumista. Vuonna 2014 järjestettiin 58 506 keikkaa 52 559:ssä elävän musiikin tapahtumassa. Keikkamäärissä laskua vuoteen 2013 oli 5,9 prosenttia ja tapahtumamäärissä 6,7 prosenttia.

Tilanne on Teoston mukaan poikkeuksellinen, sillä elävän musiikin tapahtumien ja keikkojen määrä on kasvanut jo useiden vuosien ajan. Vaikka keikkamäärät ovat vähentyneet, kokonaismäärät ovat edelleen yli vuoden 2012 tason.

Music Finland puolestaan julkisti elokuussa Digital Media Finlandin laatiman raportin suomalaisen musiikkiviennin kehityksestä 2013-2014. Raportin mukaan vienti on kasvanut kaikilla tutkituilla osa-alueilla (elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet, muut vientitulot sekä muut tavarat ja palvelut). Erityisen suurta kasvu on ollut elävän musiikin osalta: kasvua on ollut peräti 10 prosenttia. Elävän musiikin alueen tulot koostuvat pääasiassa lipputuloista ja ulkomailla tapahtuneista esiintymisistä maksetuista palkkioista. Tähän alueeseen lukeutuvat lisäksi muun muassa ohjelmatoimistojen ja agenttien palkkiot, erilaiset kiertuetuet sekä kotimaisten festivaalien lipunmyynti ulkomaille.

Pitkään jatkuneesta laskusuhdanteesta huolimatta elävän musiikin alalla menee edelleen kohtuullisesti, viennin osalta jopa erinomaisesti. Ihmiset haluavat edelleen käydä keikoilla, kuunnella musiikkia, tavata toisiaan musiikin äärellä.

Music Finlandin vientiraportin mukaan elävän musiikin piirissä syntyneiden tulojen kasvu heijastaa ensinnäkin sitä, että elävän musiikin suhteellinen merkitys musiikkialan vientitulojen kannalta on ollut viime vuosina kasvussa äänitetulojen pitkäaikaisen laskun vuoksi. Toiseksi se kertoo siitä, että suomalaista musiikkia esitetään ja suomalaiset taiteilijat esiintyvät entistä enemmän ulkomailla. Vientitoimintamme on laajentunut myös siten, että musiikin kaikkien tyylilajien piirissä toimii säännöllisesti lukuisia ulkomailla esiintyviä yksittäisiä taiteilijoita ja erilaisia taiteilijaryhmiä.

Näistä musiikkialaa koskevista tiedoista voi tehdä kaksi tärkeää havaintoa: ensinnäkin musiikkivientiä tulee edelleen tukea ja kannustaa laajalla sektorilla, kaikki musiikkityylit huomioiden. Näin pystytään varmistamaan tulevien menestyjien tuotekehitys ja markkinointi. Huomionarvoista on myös se, että kotimaan konserttitoiminnassa yhä merkittävämmässä roolissa on kotimaisten festivaalien lipunmyynti ulkomaille. Kulttuuri- ja festivaalimatkailun tuotteistamisessa ja markkinoinnissa saattaa olla keskeinen ratkaisu siihen, että elävä musiikki jatkaa kasvu-urallaan.

Annamaija Saarela
Annamaija Saarela

Toimitusjohtaja, Annamaija Music Company
Toiminnanjohtaja, Pirkanmaan festivaalit – Pirfest ry