Aineeton arvo

Työn luonne muuttuu kiihtyen. Näin viestivät useat työelämän muutosta tutkineet. Samalla olemme siirtymässä yhä enemmän aineettomaan talouteen. Mitä se on ja miten se synnyttää uutta arvoa? Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuoden lopulla julkaiseman selvityksen keskeisen johtopäätöksen mukaan aineeton arvo ja sen tunnistaminen saattavat olla eniten kehittämistä kaipaavia Suomen menestymisen mahdollisuuksia.

Selvityksen mukaan aineetonta arvoa synnyttävät myös ilman yrityksien panostuksia käsillä olevat tekijät, kuten olemassa oleva tieto, uusi tapa yhdistellä asioita ja digitaaliset alustat. Näiden tekijöiden taustalla taas on usein jonkun muun investointi, kuten taiteilijoiden synnyttämä kulttuurinen pääoma. Nämä tekijät sekoittuvat ja toimivat usein yhdessä yrityksen aineettomien investointien kanssa. Kuvattu sekoitus näkyy ja tuntuu esimerkiksi tekijänoikeusjärjestöjen suhteissa oikeuksia hankkiviin toimijoihin.

Tekijänoikeus on aineettoman arvon sisällä tietysti vain yksi, joskin tärkeä osa-alue. Tekijänoikeuden takana on se luova työ, joka osaltaan synnyttää arvoa. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan tekijänoikeudellisten toimialojen yhteenlaskettu arvonlisäys muodostaa 4,7 % Suomen bruttokansantuotteesta ja ala työllistää yli 100 000 suomalaista. Samanaikaisesti isot ja pienet toimijat ovat pelikentällä sekaisin, usein toimialojen rajat ylittäen. Tämä luo eräänlaisen mittakaavaharhan toimialojen taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Esimerkiksi visuaalisen alan tekijät työllistävät muistiorganisaatioita, galleristeja, kehystämöitä ja niin edelleen. Alan tekijöiden ansiotaso on kuitenkin keskimäärin alhainen, ja suorat tekijänoikeustulot ovat viimeisimmän selvityksen mukaan yhteensä vain 7,3 miljoonaa euroa. Arvon kasvattamiseksi tarvitaan toimijoiden keskinäisriippuvuutta huomioivaa sopimustoimintaa, jolla työ ja oikeudet liitetään oikeaan yhteyteen – oikeanlaisin luovuuteen palautuvin takaisinkytkennöin.

TEM:n selvitys pureutuu aineettoman arvon näkökulmasta myös liiketoiminnan ja asiakkaan dynamiikkaan. Asiakkaat ovat yhä valmiimpia maksamaan tuotteista ja palveluista, jotka tuovat runsaampaa sosiaalista ja kulttuurista arvoa. Vastuullisuus ja yhteenkuuluvuus ovat esimerkkejä liiketoiminnan tuotoksista, joiden avulla yritykset pystyvät lisäämään arvoa ja erottautumaan markkinoilla. Uudessa liiketoiminnassa ei siis ole kyse vain tuotteista ja palveluista, vaan myös pyrkimyksestä rakentaa liiketoimintamalli ratkaisemaan yhä isompia ongelmia ja lisätä tästä syntyvää yhteistä hyötyä. Aineeton omaisuus esimerkiksi tekijänoikeuden muodossa tulee olemaan tämän mallin ainesosa.

Aineettoman arvon merkitys liittyy kasvuun, kykyyn muuttua ja muuttaa maailmaa. Se liittyy varmasti myös kansalliseen kilpailukykyyn, ja taisteluun tulevaisuudessa arvokkaista resursseista. Mitä muita syitä aineettoman arvon tärkeydelle voi olla? Albert Camus näki, että elämä voi saada tarkoituksensa taistelusta ihmisarvon puolesta. Olennaisia aseita hänen mielestään tässä taistelussa ovat taide ja kulttuuri. Vailla kulttuuria ja sen tuomaa suhteellista vapautta täydellisinkin yhteiskunta on hänen mukaansa vain viidakko. Sen vuoksi kaikki aidot luovat teot ovat lahjoja tulevaisuudelle. Tähän voi sivumennen sanoen lisätä: Lahjalla on myös taloudellinen arvo.

Tommi Nilsson
Tommi Nilsson

Kirjoittaja on Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry:n toiminnanjohtaja
www.kuvasto.fi
Kuva: Kuvasto/Nina Tuittu